Kustavin kirkon historiaa
Vanhin Kustavin kirkoista on ollut Pohjois-Vartsalan Pyhän Johanneksen kappeli, joka mainitaan 1554 Mikael Agricolan laatimassa saaristokirkkojen omaisuusluettelossa.
Asutuksen painopisteen siirtyessä Ströömin toiselle puolen rakennettiin Pyhän Jakobin kappeli vuonna 1675 Rahin Kunnaraisiin. Kappelista tehtiin pitäjän kokoonnähden suuri ja komea ristikirkko silloisen kirkkomuodin mukaan.
Kustavin kappeli erotettiin 1865 Taivassalon emäseurakunnasta itsenäiseksi seurakunnaksi. Seurakunnan nimeksi tuli Gustavs kuningas Kustaa III:n mukaan.
Kappelikunnat yhdistettiin 1783, jolloin 100-vuotias Pyhän Jakobin kappeli siirrettiin nykyiselle paikalleen Kivimaalle ja sen runkoa korotetiin vajaat pari metriä Johan Höckertin johdolla. Kirkko on Suomen vanhin puinen ristikirkko 1600-luvulta. Istumapaikkoja kirkossa on 480 hengelle.
