Kustavin kirkon historiaa

Vanhin Kustavin kirkoista on ollut Pohjois-Vartsalan Pyhän Johanneksen kappeli, joka mainitaan 1554 Mikael Agricolan laatimassa saaristokirkkojen omaisuusluettelossa. 

Asutuksen painopisteen siirtyessä Ströömin toiselle puolen rakennettiin Kunnaraisiin, Rahiin, Pyhän Jakobin kappeli 1675. Kustavin kappeli erotettiin 1865 Taivassalon emäseurakunnasta itsenäiseksi seurakunnaksi. Seurakunnan nimeksi tuli Gustavs kuningas Kustaa III:n mukaan.

Kappelikunnat yhdistettiin 1783, jolloin Pyhän Jakobin kappeli siirrettiin nykyiselle paikalleen Kivimaalle.          

Kappeli laajennettiin Kivimaalla kirkoksi Johan Höckertin johdolla. Kappelin runko korottiin ja lisäksi rakennettiin sivusakarat. Istumapaikkoja kirkossa on 480 hengelle.